Tunnelmia tunturilta

Aika vierii tosi nopeasti, tuntuu ettei tahdo vauhdissa pysyä. Tämä talvi on ollut yhtä matkailijoiden virtaa, heitä riittää Lapin joka soppeen ja he ovat pitäneet kaikki matkailun alalla työskentelevät hyvin kiireisenä.

Mutta mutta… niin hoppu sole koskhaan, ettei kerkiäis tunturille. Tekkee hyvvää hengitellä kaikessa rauhassa, ei kethään mishään, omat jäljet vain hangela. Aina välilä häätyy pittää hengähystauko.

Hyvä paikka tuumailla ja katella, nauttia vain olostansa. Tunturilla ko kulkee omia polkuja, kuulee omat ajatukset paremmin.

Mie en ole vähhään aikhaan kirjotellu tänne mithään, molen pitäny tuumaustaukoa. Meinaan muuttaa tätä sivua, nimeä sun muuta. Pikkuhiljaa kehittelen, annethaanpa asijoitten ilmaantua ko non tullaksheen.

Aamula sumusta nousi pakkasaurinko, son kylmä ja kauhean kaunis. Toisihnaan polku eessä voipi olla sumunen ja kylmänkalvakka, mutta kaunis son aina, jokhanen päivä on omala lailansa arvokas.

Mitä solet mieltä, onko sulla jotaki toihveita mistä mie kirjottasin? Tai tykkäisikkö sie nähhä viteoita, mettästä ja tunturilta? Sano vain, tuohon kommettikenthään saapi vaphaasti laittaa ehotuksia 🙂

Omat polut on kaikhein parhaimmat polut.

Molen sen kannala, että ko eessä on jonkumoinen muutos, son aina hyvä ensin katella ja tuumata. Sitte ko hoksaa, varmasti tietää, niin heti tarttuu tilasuutheen. Kuuntelee syämellä. Ko tarpheeksi rauhassa kyssyy, niin sen löytää mitä onki ettimässä.

Se saattaa olla justhiin kulman takana se, mitä solet hakenu, tullee yllärinä vasthaan. Sitä ei koskhaan tiiä.

Joku tuli tunturilla vasthaan ja valasi tietä.

Nyt mie toivotan sulle mahottoman valosaa kevhään aikaa. Nauti jokhaisesta päivästä ja löyä aina uusia hyviä asioita. Mieki ilmaannun tänne taas tekehmään, ko oikea polku löytyy.

Tunturiterhveiset toivottaa Paula

3 kommenttia blogitekstiin “Tunnelmia tunturilta

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *