Aurinkoa kielele ja mielele
Kesälä meilä täälä Lapissa syrjäperilä olhaan hopussa, ihmiset rukattavat pelloila ja mettissä kokoamassa ruokaa ja polttopuita talvea varten, kellarit ja pakastimet häätyy saaha täythöön ja elukoilekki särvintä. Päivät laukothaan menehmään ja melkeinpä yökki perhään. Son alkanu aurinko taas kaota taihvaanrannan taka piihloon, tarkhaan ottaen möllikkä sukelsi Pallastunturin taka seittämästoista heinäkuuta ja yötön yö päätty. Non […]