Miten metsä parantaa?

Olet varmasti kuullut metsän hyvää tekevistä ja parantavista vaikutuksista. Jos et suoranaisesti ole lukenut tai etsinyt asiasta tietoa, niin ainakin olet ohimennen kuullut asiasta, niin paljon tästä on viimeaikoina puhuttu. Ehkäpä Sinulla on jo itselläsi kokemuksia metsän rauhoittavasta ja voimaannuttavasta vaikutuksesta ja osaat hakeutua metsän hoitavaan syliin.

Mitä molen ihmisten kans praatinu, niin moni sannoo, että ko het menevät methään jotaki tekehmään tai seku vain olehmaan, sielä tullee rohki hyä fiilinki.

Huomenna 29.8.2020 eli elokuun viimeisenä lauantaina on Suomen luonnon päivä ja haastetapahtuma Nuku yö ulkona. Oletko Sie nukkunut ulkona? Mie olen, kaikkina vuodenaikoina ja paljon. Viimeisin ulkoyöni oli kun laskimme kanooteilla poikani, miniäni ja sulhaseni kanssa Kapsajoen ja nukuimme teltoissa kauniilla rantatöyräällä. Kosken kuohut tuudittivat makeaan uneen. Nukun joka vuosi ulkona luonnossa vähintään kolmekymmentä yötä, teltassa, riippumatossa, laavulla, kuusen alla, lumikammissa… todellakin suosittelen ulkona nukkumista myös Sinulle! Metsä tekee niiiiiiin hyvää.

Nyt on myös meneillään valtakunnallinen puunhalausviikko. Katsoppa netistä infoa asiasta. Puunhalausviikko on Viherympäristöliiton innostava tapahtuma. Sieltä löytyvät mm. teemat: halaa puuta ja arvosta lähiympäristöäsi, halaa puuta ja voi hyvin.

Metsässä mieli tyyntyy, suuretkin murheet tuntuvat lientyvän ja kaikenlainen ahdistus helpottaa. Miksi näin tapahtuu?

Aihkin, vanhan männyn alla näkee onnellisia unia. Ulkona yöpymisen opettelu on helppo aloittaa telttailulla. Kokemuksen karttuessa yöt pikkupakkasella laavussa tai rakovalkealla ovat hienoja elämyksiä. Myös talviyöt kuusen alla tykkylumen kätköissä ovat kokemisen arvoisia.

Metsien ja luonnon tuottamasta hyvinvointivaikutuksesta on tehty tutkimusta jo jonkin verran. On täysin kiistatta osoitettu, että metsässä oleilu palauttaa ihmismieltä ja kehoa tasapainoon vähentäen stressiä. Heitänpä tähän luettelona muutamia asioita, mitä ihmiselle on todettu metsässä tapahtuvan: rentoutumisen tunne tulee jo muutamassa minuutissa, hengitys syvenee ja tasoittuu, sydämen leposyke seestyy noin viidessätoista minuutissa, kohollaan oleva verenpaine laskee, stressihormoni kortisolin määrä syljessä laskee ja masentuneisuus, ärtymys ja ahdistus helpottavat, valkosolutuotanto lisääntyy ja tästä johtuen vastustuskyky paranee, tarkkaavaisuus ja muisti paranevat, vaativien tehtävien heikentämä huomiokyky palautuu noin kolmessa vartissa, unen laatu paranee, yhteistyöhalukkuus ja myönteisyys lisääntyvät, luovuus ja kiinnostus luovien taitojen käyttämiseen kasvavat, kroonisen kivun kokeminen vähenee ja yleinen tulehdustila alenee, metsässä oleilu ehkäisee myös allergioita ja saa vatsan toimimaan paremmin. Melkoisen hengästyttävä lista, eikö olisikin upeaa saada tämä kaikki? Ja huomaa vielä, että nämä terveysvaikutukset tulevat ihan ilmaiseksi. Saat ne kävelemällä metsään.

Miksi metsä tekee meille niin hyvää, miksi luonto parantaa niin kokonaisvaltaisesti? Jotakin tästä jo tiedetään, mutta todennäköisesti vain murto-osa. Luonnon hoidollista aspektia on selvitetty kliinisissä tutkimuksissa vasta vähän, nämä osiot tutkimuksista ovat hyvin kalliita ja vaikeita toteuttaa ja vievät vuosia, jopa vuosikymmeniä.

Ilta-aurinkoa Tenolla.

Me ihmiset olemme hyvin monitahoisia ekosysteemejä ja niin on luontokin. Ihmisen keho, mieli, ajatukset, tunteet ja henkinen ulottuvuus ovat kaikkineen niin ällistyttävän monipuolinen kokonaisuus, että taidamme tietää itsestämmekin loppujen lopuksi aika vähän. Olemme ihmeellisiä. Ja yhtä ihmeellinen on Maaemo. Aivan vain maalaisjärjellä ja suurella sydämellä, luonnonkansojen ikiaikaiseen tietämykseen nojautuen totean, että me ihmiset ja Äitimaa kuulumme yhteen, me olemme yhtä. Väitän, että kun ihminen revitään erilleen luonnosta, hän sairastuu ja näivettyy. Kun ihminen myrkyttää, ryöstää tai sotkee luontoa, hän tekee sen itselleen. Ja kun ihminen saa tilaisuuden olla metsässä, kun hän saa terveen ja toimivan yhteyden Äitimaahan, hän elpyy takaisin omaan voimaansa ja kukoistukseensa.

Skibottenin vuonolla Norjan rannikkoa ihailemassa.

Metsässä ja luonnossa kulkeminen tukevat henkistä ja fyysistä terveyttä vahvasti. Mikä sitten on riittävää luonnossa oleskelua, että sillä olisi näitä mainittuja positiivisia ja ennaltaehkäiseviä terveysvaikutuksia? Silloin tällöin puistokävely ja kerran puolessa vuodessa piipahdus luontopolulle, onko se tarpeeksi?

Arvasit oikein, ei se riitä. Jotta saadaan luonnon tuottamasta terveyshyödystä pitkäkestoinen ja vakaa, luonnolle ja metsälle on altistuttava säännöllisesti. Tutkimusten mukaan metsälenkki kerran viikossa vähentää masentumisriskiä 50 %:lla. Liikunta on lääkettä ja kun se tehdään metsässä, se on superlääkettä. Tunnin-kahden metsälenkki kaksi-kolme kertaa viikossa tuo hyvin merkittävää terveyshyötyä. Tähän jos lisää vielä yön ulkona luonnon helmassa muutaman kerran vuodessa ja pari reipasta vaellusta yöpymisineen esimerkiksi kansallispuistoissa tai kalastusreissuja, hiihtovaelluksia, kanoottireissuja yms, aletaan olla jo loistavalla tasolla.

Metsässä on paljon hienoja yksityskohtia, lumoavia muotoja ja värien sinfoniaa. Aina kun kauneus luonnossa kutsuu, pysähdy kiitollisena katselemaan.

Luonnolle olisi hyvä altistua jo varhain lapsuudessa. Lapsen ns. herkkyyskausi, metsään ”leimautuminen” alkaa taaperoiästä ja jatkuu esimurrosikään asti. Leikit luonnossa kehittävät luovuutta, älykkyyttä ja ongelmaratkaisukykyä. Keskittymiskyky ja itsehallinta ovat selkeästi kehittyneemmät niillä lapsilla, jokta ovat saaneet säännöllisiä luontokokemuksia pienestä pitäen.

Tutkimuksissa tarkkaavaisuushäiriöiset lapset saivat huomattavaa apua keskittymiseen jo 15-20 minuutin luontoretkestä.

Metsän vihreä syli odottaa Sinua. Maaäidillä on Sinulle lahjoja. Otatko ne kiitollisuudella ja kunnioituksella vastaan?

Luonnon tuottamien terveysvaikutusten tutkimuksessa on huomattu, että jo pelkästään luontokuvien tai -filmien katselulla on ihmiseen rauhoittava ja positiivinen vaikutus. Jo kolmisen minuuttia luontokuvan katselua riittää, että aivomme alkavat siirtyä rentoutuneeseen alfa-tilaan. Sairaaloissa tehdyissä tutkimuksissa ne leikkauspotilaat, jotka saivat katsella vehreää puistomaisemaa, tarvitsivat vähemmän kipulääkkeitä ja paranivat nopeammin kuin verrokkiryhmä, joka katseli ikkunastaan sairaalarakennuksen seiniä.

Kun tutkimustulokset ovat näin selkeitä, niin miksi päiväkotien, koulujen, sairaaloiden, kaikkien työpaikkojen, toimistojen ja kotien seinillä ei ole suuria luontokuvia? Miksi koulut ja varhaiskasvatus ei enemmän korosta metsien hyvää tekeviä vaikutuksia ja vie lapsia pienestä pitäen metsäretkille? Jos Sie olet vanhempi tai isovanhempi ja Sinulla on mahdollisuus viedä pienet luontoon, niin tee se!

Tiedätkö mikä on metsäkylpy? Miepä kerron Sinulle lyhyesti Japanissa kehitetystä menetelmästä, Shinrin-Yokusta. Näitä metsäterapiamenetelmiä tunnetaan meillä Suomessa jo useita ja periaatteessa tämä asia on yhtä vanha kuin koko ihmiskunnan historia. Jo muinaisessa Egyptissä ns. henkilääkärit osasivat passittaa ahdistuneet faaraotkin puutarhakävelylle. Japanissa lääkärit nykyään tietävät määrätä hoidoksi metsäkävelyitä.

Koivikon kultaisessa kehässä mieli lepää. Puiden hoivassa ihminen saa uutta säihkettä ja voimaa.

Metsäkylvyssä kuten muissakin metsäavusteisissa menetelmissä on yleensä kolme osaa. Ensin irrotaudutaan arjesta, sitten koetaan metsä kokonaisvaltaisesti aistien kautta, ollaan läsnä hetkessä, tehdään mielikuva- ja hengitysharjoitteita maximaalisen rentoutumisen saavuttamiseksi, ja lopuksi palataan takaisin arkeen.

Arjen pyöritys pysäytetään laittamalla kännykkä hiljaiseksi ja jollakin pienellä kehoharjoitteella, ravistellaan jännitykset pois, muutama syvä hengenveto, mahollisesti takaperin kävely. Takaperin kävely on kätevä tapa irrota tavanomaisesta rutiinista, rentoutumismenetelmä. Kun kävellään taaksepäin, kanta-astujasta tulee varvasastuja ja aivot joutuvat hieman toisenlaiseen olotilaan: taaksepäin kävellessä keho tunnustelee ja mieli avautuu hetkeksi uudelle tasolle.

Saavutettuasi mukavan virtaavan olotilan kehoosi, rentouden ja hyvällä tavalla odottavan ja avoimen mielentilan, laita silmät kiinni, hengitä nenän kautta sisään ja suun kautta ulos, puhalla kaikki loputkin huolet ja tuntemukset pois. Kun avaat silmät ajattele vahvasti, että näet kaiken ensimmäistä kertaa. Anna metsän kutsua, mitä värejä näet, mitä muotoja? Kuuletko linnun laulua, tuulen huminaa? Huomioi metsää kaikilla aisteillasi ja keskity kokemukseen, unohda muu ja vain katso, haista, tunnustele ja kuuntele, ole läsnä hetkessä.

On haastavaa pysyä tietoisesti hetkessä, pelkästään keskittyneesti aistia luonnon kutsuja. Kokemus on kuitenkin niin ihanaa lepoa ihmismielelle ja rasittuneille aivoille, että kun kerran siihen kunnolla syvennyt, haluat tehdä sen yhä uudelleen. Metsäkylvyn kolmas vaihe, takaisin arkeen palaaminen voidaan tehdä monin tavoin. Kiitetään hetkestä, juodaan kuppi teetä tai kahvia tai mietitään mitä on kokenut luonnossa. Tarkoitus on tuoda metsän ja luonnon rauhaa mahollisimman paljon muihin elämän osioihin.

Kuuletko jo metsän kutsun? Kun lähdet metsäpoluille, tiedä minne menet. Edellisestä postauksestani Marjastajan ABC löydät neuvoja suunnistamiseen.

Metsäkylpyyn tai luontoretkeen ei tarvita kaukaista erämaata, ihan se lähimetsikkö, hieman villiintynyt puiston reuna tai oman pihan rauhallinen nurkka, nekin riittävät. Pääasia että koet olevasi turvassa ja rauhassa.

Toinen tutustumisen arvoinen menetelmä on Metsäkellintä ja Puuhengitys. Nämä on kehittänyt suomalainen metsätieteilijä Mirja Nylander. Tämä lähestymistapa pohjautuu ikivanhaan metsäsuomalaiseen luontoymmärrykseen ja -asenteeseen. Mirjan kirjoista Metsäkellintä ja Metsä! Havuja sielulle löytyvät ohjeet tähän kokonaisvaltaiseen menetelmään. Ja vielä yksi mainitsemisen arvoinen metsäavusteinen harjoiteohjelma, Metsämieli-menetelmä. Metsämieli-ohjaajia on jo melkein koko Suomessa. Lähestymiskynnys tähän menetelmään on helppo ja mutkaton. Nämä kaikki erilaiset hyvinvointia tukevat metsäiset harjoitteet löytyvät sekä netistä että kirjakaupoista.

Kaikista tärkeintä kuitenkin on, että suuntaat kulkusi metsään, marjastamaan, sienestämään, kalastamaan, metsästämään, kävelylle, pyöräilemään, hiihtämään, kasveja tutkimaan, lintuja bongaamaan, metsäkylpemään… miten vain, kunhan menet. Mene välillä ihan itseksesi, mutta usein ota myös lapset, mummut ja vaarit mukaan.

Kulkiessasi virran rannalla kuuntele ja katsele tarkkaan, sillä toisinaan virta katselee takaisin.

Toivoisin ikivanhan metsäsuomalaisen/saamelaisen asenteen nousevan tietoisuuteen ja uuteen kukoistukseen: metsään mennään arvostavalla ja kunnioittavalla asenteella, sieltä ei oteta ylenmäärin ja kaikesta kiitetään mitä Maaäiti antaa.

Kiitän Sinua, että luit postaukseni. Ole hyvä, kaikkein paras tohtori odottaa Sinua, hänen nimensä on tohtori Metsä. Ajanvarausta ei tarvita, eikä vastaanottomaksuja, voit mennä tohtorille koska Sinulle vain sopii.

Kulje hiljaa ja kunnioittaen niin huomaat, että Metsä on Sinusta tietoinen.

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *