Lapin akan rohki hyvä rohtovinkki -mesiangervo

Lapin akan rohki hyvä rohtovinkki

Mesiangervo

Filipendula ulmaria

Mesiangervo on yks niistä luontoäitin aartheista, joka kannattaa opetella tuntehmaan. Helppo son tuntea, son se vaaleatöyhtösenä kukkiva voimakashajunen, reilun metrin korkunen pusikko ojanvarsila ja järven rannoilla.

Se puskee ittensä ilmoile pohjosimpaa Lappia myöten ja valtaa miehluusti kaikki kosteat kasvupaikat, vaikka onki vain juurakosta ponnistava ruohovartinen taphaus.

Mesiangervo on ehoton särkylääke, sen parempaa ei olekhaan. Ko tekasee teetä mesiangervon kukista, saapi heti helpotusta räkätauthiin, lunshaan ja kuuhmeesheen. Mesiangervo maistuu hyväle, son niinkö nimensä, kukkien mettä ja hunajaa.

Jos solet laukkonu tai muuten huhkinu ittesti kipeäksi, niin että lihaksia pakottaa ja hartiat tai koivet on jäykät koppurat, niin laitappa mesiangervohaue kippeitten lihasten pääle. Kohta jo valluu lihakshiin pehmeä henkhäys, kiristykset löysäävät ja elämän nestheet alkavat virtailehmaan ja hoksaat, että jo sitä vain taas jaksaaki.

Mesiangervo suopi helpotusta kaikheen, mikä on kireällä ja kovala tai tulehtunnu.

Kläpilä on joskus kasvukipuja, kinttuja kivistää eikä meinaa unikhaan tulla. Silloin tehe veikkosen mesiangervosta hetkeksi hautheet kläpin jaloile, niin saapi lapsiriepu helpotusta kiphuin. Tai jos sulla on mesiangervosalvaa, laita sitä, son helpompi käyttää.

Mesiangervo on sen verran tuju yrtti, että sen kans ei saa myöthään läträtä ja sitte ko läträä, niin harkiten ja mietoja seoksia. Ja on semmosia ihmisä, joile sitä ei saa antaa lainkhaan, nimittän net, jokka on allerkisia aspiriinile.

Mesiangervossa on sammaa ainetta ko aspiriinissa, asetyylisalisyylihappoa. Oikeasthaan son niin, että mesiangervo oli tietenki ensin ja sitte tuli aspiriini, ko asetyylisalisyyli löyethiin mesiangervon kukan nupuista.

Et sie aspiriiniakhaan saa napsia kaiken aikaa, sama homma mesiangervossa, että käytethään vain joskus ja maltila.

Mesiangervon kukkia keräthään, ko alimmat kukkaset röyhystä on justhiin auehneet. Myöski lehtiä voipi kerätä, niitä aivan nuoria ja pehmeitä pikkulehtiä ennenkö pusikko alkaa kukkihmaan. Sie voit kuivata kukkaset ja lehet tai pakastaa net. Ko tehet teetä, keitä vesi ja oota sitte vähä ennenkö kaajat kuuman veen mesiangervon pääle. Semmonen kaheksankymmentä astetta on hyvä hauvutuslämpötila. Liialinen kuuhmuus pillaa mesiangervon hyvät vaikuttavat aihneet.

Ota vain neuvosta vaari, että jos sie et mithään muuta rohtoa mettästä kerrää, niin kerrää ainaki mesiangervoa. Hoksaat talvela räkätauvin kourissa, että olipa rohki hyvä neuvo.