Kuusi jännää juttua pajusta

PAJUNKÖYTTÄ? Ei, vaan nyt kerron Sinulle tosiasiaa pajusta.

Kukapa ei tuntisi pajua. Se vaanii pihan perällä ja valtaa istutuksesi, jos et ole tarkkana. Se valloittaa joutomaat ja tukkii viljelysten ojat, se tunkee joka paikkaan mokoma riesa, viheliäinen pusikko.

Pääsiäisen tienoo on hyvä ajankohta tutkailla vähän tarkemmin tätä tuttua ojan varren risukasvia. Siitä paljastuu yllättäviä asioita. Kun olet lukenut tämän pajupostaukseni, saatat katsella pajukasvustoa uusin silmin.

Pajut eli kasvitieteelliseltä nimeltään Salix ssp. ansaitsevat pienen esittelyn.

ENSIMMÄINEN ja tärkeä juttu pajusta on se, että se on hyvä lääkekasvi. Pajun kuorta on osattu jo kauan käyttää rohdoksena mm. reumaattisiin kipuihin, kihtiin, flunssaan ja kuumeeseen, sekä hauteina huonosti paraneviin haavoihin. Pajun kuoressa on salisiini-glygosidia, joka kehossamme pilkkoutuu asetyylisalisyylihapoksi eli aspiriiniksi.

Pajun oksien kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Jos aiot hyödyntää pajuja koristeena tai rohdoksena, pyydä maanomistajalta lupa keräämiseen.

Haluatko tehdä pajusta luonnonaspiriinia? Sehän kyllä onnistuu, mene keväällä pajukkoon, irrota nuorista pajun oksista kuori, sitten kuivaa ja jauha kuorisilppu. Säilytä jauhe valolta, pölyltä ja kosteudelta suojassa.

Voit lievittää flunssaa kiehauttamalla puoli litraa vettä, joukossa lusikallinen pajunkuorijauhetta, anna hautua, siivilöi ja juo pari kuppia päivässä. Aloita varovasti, paju on aika ärtsy kaveri ja saattaa nipistellä vatsaa. Myös pajun nuoria lehtiä tai kukkia voi kerätä ja kuivata samaan tarkoitukseen. Pajunlehtiteetä voi käyttää myös ulkoisesti jalkahauteissa tai kasvovetenä.

Meillä on toinenkin, vielä helpommin käytettävä ja tehokas luonnonaspiriinikasvi, mutta siitä kerron sitten, kun se aloittaa kukintaansa.

Kerää pajun oksat ja lehdet aina puhtaalta paikalta, vähintään 50 metriä valtatiestä, vähintään 25 metriä maantiestä ja pölyetäisyydeltä pikkutiestä ja muista, että tarvitset maanomistajan luvan.

Huomaathan, että salisyyliallergiset eivät saa missään tapauksessa käyttää pajuvalmisteita. Pajuteetä ei myöskään pidä nauttia pitkiä aikoja kerrallaan, eikä sitä suositella raskaana oleville eikä munuaisvaivoista kärsiville.

TOINEN hyvä ja tunnettu pajujuttu on se, että pajusta voi valmistaa vaikka mitä. Olet varmasti nähnyt pajukoreja? Ehkäpä olet tehnytkin niitä? Mie olen, punonta on hauskaa, kaunista ja hyödyllistä. Pajusta on tehty huonekaluja, mattoja, kudonnaisia, köyttä, kalamertoja ja muita tarvekaluja. Pajujen puuainekesta on vuoltu kippoja ja kuppeja. Yksi mukava alkukesän puuha on vuoleskella pajusta pilli. Pajuvarpu puolestaan on kaivonkatsojien perinteinen ja tärkeä työkalu.

Koripaju, Salix viminalis on hauska kasvi. Se on paras punontaan, siitä voi kasvattaa puutarhaansa vilpoisan majan tai taivutella elävän, koristeellisen aidanteen. Pajuissa on paljon kauniita ja kestäviä lajikkeita viherrakentajien käyttöön. Pajusta on myös energiapuuksi ja pajukasvustoa hyödynnetään jätevesien käsittelyssä suodatinkenttänä.

KOLMAS hieno pajujuttu on, että pajua voi käyttää värjäämisessä ja nahan käsittelyssä. Senkin tähden se on ollut aina tärkeä kasvi täällä Lapissa.

Pajun kuoret kerätään keväällä ja kuivataan. Sitten kun nutukkaiden ompelu aloitetaan, pajun kuoresta kiehautellaan parkkiliemi, jolla nutukkaisiin tarvittavat poron koipinahat parkitaan pehmeäksi. Myös sisnanahan valmistuksessa parkitseminen ja värjäys tehdään pajulla. Koivun, lepän ja haavan kuorta voi käyttää mukana seoksessa.

Omatekoisista tulee omaleimaiset. Nutukasnahkojen pehmittämisessä käytin pajun parkkilientä ja poronnahkaisen rumpukalvon värjäsin pelkästään pajulla. Tuli kaunis väri.

NELJÄS mielenkiintoinen pajujuttu on se, että paju on vahvasti myyttinen kasvi.

Virvon varvon tuoreeks terveeks… Ikivanhan varhaiskristillisen virpomisperinteen mukaan pajunkissan kosketus antaa elämänvoimaa ja terveyttä. Muinaisille egyptiläisille paju symbolisoi iloa, Kiinassa paju liitettiin naiselliseen viehkeyteen ja kevääseen. Antiikin Kreikassa hedelmättömän naisen patjan alle laitettiin pajun oksia, jotta pajun versova voima unen aikana siirtyisi naiseen.

Eurooppalaisessa perinteessä paju kuvasti siveyttä ja kainoutta. Keltit puolestaan istuttivat pajuja hautausmaille, että vainajat saisivat levätä rauhassa. Paju on yhdistetty syntymään ja kuolemaan ja sitä on pidetty myös noitien kasvina. Pääsiäisenähän noidat lentelevät pajunvarpuluudalla. Paju kasvaa kosteassa, ehkä siksi se on liitetty veden voimiin, kuuhun ja naiseuteen.

Pajunkissa on alkuvaiheessa oleva pajun kukinto, nuppu.

VIIDES kertomisen arvoinen pajujuttu on, että paju huolehtii perhosista. Keväällä aikaisin kukkiva, pajuihin kuuluva raita on elintärkeä herääville päiväperhosille. Ne perhoset, jotka lentelevät jo varhain keväällä, ovat talvehtineet aikuisina ja lehahtaneet piiloistaan ensimmäisiin lämpimiin paisteisiin. Ne tarvitsevat pian ravintoa, ja silloin pajut tulevat avuksi. Pajuista raita on myös tärkeimpiä hunajakasvejamme.

KUUDES hämmästyttävä pajujuttu kertoo, että paju on ällistyttävän monimuotoinen. Luonnonvaraisia pajuja on maapallolla viitisensataa eri lajia ja Suomessa reilut parikymmentä. Suomessakin suurimmat pajuihin kuuluvat ovat isoja puita ja pienimmät alle viiden sentin mittaisia varpuja. Pajuja on vaikea tunnistaa kaikkia aivan tarkalleen, koska ne penteleet muuntautuvat kasvupaikasta johtuen ja risteytyvät keskenään. Yleisin on kiiltopaju. Harvinaisiin lukeutuvat kääpiöpaju, sitä on nähty vain käsivarren erämaassa yhdessä paikassa, sekä talvikkipaju, jota on kaksi yksilöä, toinen Tervolassa, toinen Oulangalla.

Pajusta on moneksi, se on todellinen tuhattaituri. Pajujen sitkeälle sukukunnalle antaa mielellään niille kuuluvan arvostuksen. Paju son oikea sinnikko, jos mikhään muu ei kasva, niin paju ainaki. Son rohki komea ja hyövyllinen, hopeanvaaleanna se koristellee jänkät ja tunturin ritheet. Jos se lyöhään maahan, aina se yrittää uuehleen, se taipuu, muttei katkea. Häätys meän ihmistenki ottaa pajusta mallia.

Kiitos kun luit postaukseni, toivottavasti se antoi Sinulle hyvää mieltä ja uusia näkökulmia.

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *