Jos kaikki yhden talven aikana satanut lumi jaettaisiin tasan jokaiselle Suomen asukkaalle, tiedätkö kuinka monta kiloa Sie saisit nietoksia? Arvaa… Pieneksi vihjeeksi voin kertoa, että tykkylumen alla kyyhöttävä iso mänty voi kantaa yli kolmentuhannen kilon lumitaakkaa harteillaan.
No niin, miepä kerron paljonko Sinun lumiosuus olisi. Lumitutkijat ovat laskeneet ja arvioineet, että helmikuun lopussa meillä on lunta noin kymmenen miljoonaa kiloa jokaista asukasta kohden. Eikö olisikin ihanaa saada oma miljoonien kilojen kinos pihalle joka talvi? Vitivalkoista, säihkyvää, pehmoista lunta, minne voisi saunan löylyistä sukeltaa piehtaroimaan. Minun mielestä lumiuinti pehmeässä hangessa on melkein parasta talvessa, suosittelen kokeilemaan. Ko saunasta hyökkää hankheen ja tottuu sielä pyörihmään ja kierihmään, jo vain se tekkee kropale eetvarttia, veri kohisee ja posket on punaset ko nuorela villikolla ja tullee läpheensä lämmin fiilinki.
Tänä talvena melkein kaikki nuo lumikilot tipahtivat tänne Lappiin, Etelä-Suomi jäi lähes ilman. En muista, koska täällä pohjoisessa olisi ollut näin paljon lunta, taloista ei ole paikoin näkynyt edes savupiippua aurattujen lumivallien takaa. Toukokuu on pyörähtänyt jo käyntiin, mutta nietokset vain kimmeltävät auringossa sinnikkäästi, aivan kuin niillä ei olisi aikomustakaan sulaa pois. Kokemuksesta tiedän, että kun keskiyön aurinko alkaa kesäkuussa oikein kunnolla pällistelemään Lapin taivaalla, lumikasat ovat melkein haihtuneet, niitä on enää pohjoisilla tunturirinteillä ns. lumenviipymissä. Lumi on Lapin ihmsille, eläimille ja kasveille tosi tärkeä ja hieno juttu, siitä riittää kerrottavaa.
Lumikiteiden kauneus on lumoavaa. Tässäpä Sinulle ja lapsillesi hauska talvipäivän vinkki: ota lumisateeseen joku tasainen, pieni tumma alusta ja suurennuslasi, nappaa yksittäisiä hiutaleita alustalle ja ihaile. Hiutale säilyy pitkään, kun suihkutat sen päälle varovasti apteekista saatavaa haavamuovia. Hiutaleet muodostuvat kiteistä, useimmiten kide on säännöllinen kuusisakarainen tähti. Tähtimuotojen lisäksi voi löytyä pylväitä, pyramideja, neulasia, kukkia, saniaisen lehdyköitä, lankarullia, luurankoja, prinsessan linnoja…
Jäljet kertovat tarinaa, talvisen metsän tapahtumat voi lukea hangelta. Jälkien tunnistaminen on tosi mielenkiintoista ja hyödyllistä puuhaa. Kun seuraat vaikka ketun ja metsäjäniksen kujanjuoksua, painelet vauhdilla umpisessa, niin lämminhän siinä tulee ja kunto nousee. Metsäjänis on muuten lumessa juoksemisen maailmanmestari. Sillä on hienot lumikengät. Jänikselle kasvaa talveksi varpaiden väliin pitkät karvat, ja kun vemmelsääri levittää varpaansa, lumikengät on viritetty.
Lumi lämmittää monin tavoin. Ilma on erinomainen eriste ja pehmeässä lumessa on ilmaa neljä viidesosaa. Kovassakin lumessa ilmaa on yli puolet. Jo kahdenkymmenen sentin lumipeite riittää pitämään pakkasen poissa, lumen alla on tasaisen lokoisat nollakelit. Eläimet sen tietävät ja hakeutuvat lumen suojaan. Toiset eläimet nukkua tuhisevat talven, kuten karhu ja mäyrä ja toiset puolestaan vipeltävät ja lisääntyvät, esimerkiksi tunturisopuli. Sopuli kasvattaa talveksi komeat lähes sentin mittaiset kynnet, joilla on hyvä kaivella käytäviä ja raapaista tunkeilevaa naapuria nokkaan.
Linnut osaavat hakea lumen lämpöä. Tunnetusti metsäkanalinnut viettävät pakkasyöt lumikiepissä, eli ne pudottautuvat lennosta pehmeän lumen alle kerälle nukkumaan. Metsässä hiihtäessä saattaa suksen edestä, tasaisesta hiljaisesta hangesta pölähtää riekko lentoon. Kerran tyttösenä lensin komeasti pyllylleen, kun suksieni välistä syöksähti ilmaan iso ukkometso, lumi tuprusi, metson siivet ja minun sydän hakkasivat varmasti yhtä lujaa. Myös varpuset, tiaiset, punatulkut ja varsinkin urpiaiset voivat yöpyä kiepissä.
Ihmisenkin on talvivaelluksella mukavaa ja lämpöistä nukkua lumiluolassa tai lumimajassa, mutta sitä ei saa tehdä, jos ei tunne menetelmää tarkasti. Lumisuoja täytyy osata kaivaa ja rakentaa oikein, jotta se kestää ja on turvallinen. Lumiluolan teko on työläs rupeama, eikä talvipakkasella ulkona yöpyessä saa päästää itseänsä kostean hikiseksi. Kokeneen eräoppaan matkassa ja valvonnassa voit nukkua lumiluolassa.
Jos haluat omin päin kokeilla lumen alla nukkumista, ota huone lumilinnasta. Lumirakennuksia nousee toinen toistaan komeampia ympäri Lappia joka talvi. Lumilinnoissa on ravintolasaleja, baareja, kirkkoja, jopa lumisaunoja ja tietenkin nukkumahuoneita, pehmoiset lämpimät sängyt ja untuvamakuupussit, kyllä sellaisessa uni maittaa. Lumitilat koristellaan lumi- ja jääveistoksin.
Mie olen jo vuosia tehnyt lumiveistoksia ja opettanut eräopasopiskelijoille lumen työstämistä Torassiepin lumihotellissa. Lumilinnoja ei tehdä luonnonlumesta vaan tykkilumesta, koska tykkilumen kiderakenne on kestävämpi.
Kiitos kun luit ja tulit kanssani ihmettelemään lunta. Mennään vastakin ihmettelemään, maan ja taivaan välissä on loputtomasti nähtävää…